Yppärin kalasatamassa, huoltoasemalla käynti ja käden parantelua.

Onnistuin satuttamaan vasemman käteni sulkiessani kansiluukkua saavuttuani Yppärin kalasatamaan. Pikkurilli ja nimetön eivät meinaa taipua kiinni. Päätin jäädä hetkeksi tänne. Samalla ehdin soittamaan WelHonpesälle ja tilata uusi iPad suojus. Toivottavasti onnistuu toimitus Keski-Pohjanmaan melojille. Suuret kiitokset Welhonpesään. Nyt jännään, löytyykö suojus Keski-Pohjanmaan melojilta. Sain osoitteen heidän rantaan, mutta minähän jo unohdin sen.

Satamassa oli kalastaja, jolta kysyin mahdollisuutta päästä vessaan ja ladata puhelimeni ja ipadini. iPadissa oli virtaa vielä 93% mutta vara ei venettä kaada - aina kannattaa pitää täydet latingit jos mahdollista. Hyvin kestää akku vaikka koko päivän käyttänyt mobiilisovellusta. Huomasin myös yhden roiskeen kestävän aurinkokennolaturin virtapankilla jääneen kotiin. Mukana sentään vielä kaksi paneelia, joista toinen 8000mAh akulla.

Satamaan tullessa tosiaan aallot venyivät pitkiksi ja teräviksi. Nyt alkaa jo oppia! Alkupäivä oli vienoa myötäistä. Ja Antin vanhemmat olivat kattaneet aamiaisen valmiiksi. Jos ei tuuria ole ollut säiden suhteen, niin on se sitäkin enemmän ollut yösijojen suhteen. Nöyräksi tekee ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus.

Illalla huomasin tupakkien loppuneen. Voi sentään. Luvassa olisi nikotiinitablettien imeskelyä... Yksi kalastaja tuli satamaan hakemaan jäitä ja minä kysymään reittiä Nesteen huoltoasemalle. Hän lupasi ottaa kyytiin ja takaisin saisin tulla omin nokkineni.

Tulipa kannettua pari laatikollista jäitä iltatreeniksi siinä samalla! Autoin häntä. No siinä äkkiä Croksit jalkaan ja lompakko mukaan ja sinne olikin matkaa n. 5.km ja mulla crocksit! Sattui taas tuuri. Nesteen asemalla oli ryhmä Meripelastusporukkaa Loviisasta. Kun kuulivat minun olevan rannikkomeloja, kertoivat he olleen tänä vuonna SuomiMeloon-turvaryhmässä. Olivat matkalla pohjoiseen, mutta lupasivat silti heittää minut etelään päin majapaikalleni. Juttelimme pitkät tovit merenkäynnin eroista Perämerellä, joissa ja etelä-rannikolla, kajakeista, turva-varusteista jne.

Kalastajan kanssa keskustelimme ilmaston muuttumisesta. Tuulet puhaltelee tänä kesänä kovemmin ja pitempään toisin kuin kymmeniä vuosia sitten. Hän oli kiinnostunut siitä, millä keleillä uskallan lähteä vesille. Sanoin, että ryhmässä ja etelä-rannikolla sekä lämpimämmissä olosuhteissa ehkä hieman kovemmillakin keleillä. Täällä Perämerellä pitää ottaa huomioon veden mataluus, kivet ja avoin meri. Jos pääsen lomani aikana Hankoon asti, olen tyytyväinen. Siitä edemmäs on jo plussaa. Viikolla 31 pitää olla jo töissä.

Huomenna Kalajoki odottaa. Luvattu hyvää ja hikistä keliä (aurinkoinen). Ehkä pääsen Rahjan saaristoonkin asti.